Tuesday, May 25, 2010

Inhimillisyyttä aamuvarhain

Hermot olivat taas koetuksella viime viikolla! Torstaina oli aikainen herätys ja lähtö lentokentälle jo viidelta aamulla, joten asetelma oli lupaava.
Kentälla on onneksi automaatit, joissa voi tsekata itsensä Malévin lennoille. Torstaiaamulla neljästä masiinasta yksi oli käytössä... Tsekkaus tapahtui kuitenkin näppärästi ja nopeasti pelkän passin avulla - ei tarvinnut erikseen kirjoittaa lennonnumeroita sun muita tietoja. Enää vain matkalaukku baggage dropiin, turvatarkastukseen ja aamuteelle ennen shoppailua.
Niinpa niin, baggage drop olikin muuttunut tavalliseksi tsekkauspisteeksi. Ei muuta kuin jonon hännille odottamaan omaa vuoroaan. Jono oli pitkä kuin mikä ja ulottui reippaasti aitauksen ulkopuolelle. Verenpaine kohosi heti aamutuimaan, kun muutamat paikalliset etuilivat tapansa mukaan silmää räpäyttämättä suoraan aitauksen sisapuolelle. Onnettoman oloinen lentokenttävirkailija seisoskeli ns. neuvomassa matkustajia. Kyselin tyypiltä että mikäs idea tässä nyt oikein on. Miksei matkalaukuille ole omaa tiskia? "Tämä on vielä niin uutta emmekä ole saaneet järjestettyä erillistä baggage dropia." Täh? Muilla kerroilla ei ole ollut mitään ongelmaa tsekata matkalaukut erillisellä niille tarkoitetulla tiskillä, mutta ei naköjään tänään. Uskomatonta.
Vielđäkin näkee matkustajia, jotka saapuvat turvatarkastushihnalle kaikki varusteet päällä ja kamat kassissa. Ja ovat niin ihmeissaan kun pitää ottaa takki pois päältä ja nesteet erikseen. Budapestin kentällä turvatarkastajat ovat onneksi aina olleet ystävällisiä. Ja tällä kertaa myös yli-ymmärtäväisiä, vai miltä kuulostaa seuraava tapaus: keski-ikäisellä rouvalla oli mukanaan 150ml pullo nestettä, vaikka maximi määrä on 100ml. Rouva selitti että pullossa on nestemäistä vitamiinia lapsille. Sanat "lapsi" ja "äiti" ovat niin maagisia unkarilaisille, että ne menevät kaikkien esteiden yli. Niin tälläkin kertaa. Rouva sai viedä pullonsa. Uskomatonta.
Toinen esimerkki, joka ei kylläkään liity mitenkaan lentokenttaan mutta sanaan "aiti", on legendaarinen ylinopeustapaus. Mieheni oli menossa kolleegansa kanssa asiakastapaamiseen. Kolleega ajoi ylinopeutta reippaanpuoleisesti ja suoraan poliisin tutkaan. Joutuiko han maksamaan sakot? Eipa tietenkaan! Han selitti poliisille etta nyt on kiire katsomaan sairasta aitia. "No, siina tapauksessa", sanoi poliisi, "asia on selva. Tarvitsetteko saattueen? Voimme ajaa edella pillit paalla niin ei tarvitse pysahdella risteyksissa ja liikennevaloissa." Etta nain Unkarissa.
Edella olevat esimerkit ovat kärjistäviä mutta kuvaavat silti hyvin välilla raivostuttavia mutta niin inhimillisia unkarilaisia.
Transit-puolen kahvilassa oli vain yksi myyja ja matkustajia sadoittain... Lento meni mukavasti ja Tukholmassa paistoi aurinko.

No comments:

Post a Comment